Ground zero

minulla oli kolme suitsuketta jäljellä alkusyksyltä
En tiennyt niiden olemassaolosta, löysin ne sattumalta
Hajumuisti on kuulema ihmisen pitkäaikaisin ja vahvin muisti,

allekirjoitan sen

Olen elänyt jossain kaukana viimeajat
Ihan en ole täällä nytkään

Olkoon tämä päivä 1.
Alkakoon tästä itsekunnioitukseni tie vahvempaan minuun kaikilla elämäni osa-alueilla!

Kirjeitä, joita ei lähetellä

Voi taivas!

Sinä vaan sitten tulit elämääni ja järisytit sen perustuksiltaan
Helpostipa se näytti käyvän (vaikka sanon että perustukset ovat vahvat)

Jotain sinussa täytyy olla
(en ole helposti irtautuva, vaikka ehkä siltä vaikuttaa)

Mies!
Kuinka katseesi, olemuksesi, pituutesi, sanasi, äänenpainosi... Kaikkesi
Sinä!

Tulit elämääni katseellasi ja olemassaolollasi
Voi luoja!

Hiljainen läsnäolosi, en tarvitse muuta
Putoan polvilleni sinusta
Minulla ei ole sinulle, sinusta sanoja

Pakkomielle?
Suurin rakkaus?
Himo?

Minä määrittelen sinua
ja itseäni

Sinä kultainen suutelit minua
Kukaan ei koskaan ole minua suudellut kuin sinä
Koskenut niin, että voisin olla haavoittuva

Kanssasi oli turva
Minussa epävarmuus, tasapainottomuus
Joskus siis olisi mahdollista olla turvassa
Lohduttava ajatus, lohduton ajatus

Jos turva on sinun käsissäsi,
on se minulle poissa

Hakkaan päätäni seinään 2.

Päässäni on verinen kuhmu
Jos lyön vielä kerran menentänkö tajuni?

Rakas Taivaan Isä anna minun menettää tajuni!

Hakkaan päätäni seinään

Teen päätöksiä, joita en kykene pitämään
Ikävöin enkä saisi
haluaisin mutten saa, se ei ole hyväksi

Sillä minusta ei ole pitämään lupausta itselleni (olla heittäytymättä tunteeseen)
Olen luvannut sen luvattoman monta kertaa ja rikkonut yhtä monta
Lupaus itselle on helpoin pettää
ja helpoin katua

Olen katunut
Se ei auta yhtään
Pään seinään hakkaaminen on helpompaa kuin tyhmyytensä myöntäminen
Hakkaanko vielä kerran? (tiedän, että hakkaan)
Kokeillaan

vastaus on jo tiedossani, teenpä sen silti